Wikipedia Survey - Ruotsin kansanedustajat

Taulukko 1. Vastausprosentit tutkimusajanjakson aikana.

Taulukko 2. Vastaajien syntymävuosikymmen.

Taulukko 3. Vastaajat naiset vs. miehet.

Taulukko 4. Vastaajien puolueet.

Taulukko 5. Vastaajia vaalipiireittäin, lukumäärä ja prosentit.

Taulukko 6. Vastaajat käyttävät ruotsinkielistä Wikipediaa.

Taulukko 7. Vastaajat käyttävät NE.se.

Taulukko 8. Vastaajat käyttävät Britannica Onlinea.

Taulukko 9. Wikipedian luotettavuus. Mitä itse pidät.

Taulukko 10. Wikipedian luotettavuus. Oman puolueen sisällä.

Taulukko 11. Wikipedian luotettavuus. Muiden puolueiden sisällä.

Taulukko 12. Suosittele Wikipediaa?

Taulukko 13. Etkö suosittele Wikipedian käyttöä?

Taulukko 14. Mahdollisuus itse kirjoittamiseen ja editointiin.

Taulukko 15. Kirjoititko vai muokkasivat?

Miten kansanedustajat käyttävät Wikipediaa?

Miten valtiopäivien jäsenet käyttävät Wikipedian ruotsinkielistä versiota? Miten Ruotsissa valitut ihmiset ymmärtävät vapaan tietosanakirjan? Keväällä 2013 Association Wikimedia Sweden päätti etsiä vastauksia näihin kysymyksiin antamalla jäsenille mahdollisuuden vastata verkkokyselyyn. Kyselyssä oli 15 kysymystä: yksitoista liittyy ruotsinkieliseen Wikipediaan, loput taustakysymyksiä. Kyselylomake jaettiin sähköpostitse 349 jäsenelle. Se oli tietysti, jokainen jäsen on vapaa vastaamaan. Yhdistys ei käyttänyt erityistä houkuttelua vastausten määrän lisäämiseen. Jäseniä kuitenkin muistutettiin useita kertoja, että tutkinta oli käynnissä.

Kyselyn erittely

Eduskunnassa on toimikaudella 2010-2014 349 jäsentä, jotka edustavat kahdeksaa poliittista puoluetta. Eduskunta on ylin päättävä poliittinen yhteisö ja jäsenten tehtäviin kuuluu lain säätäminen, verotuksen säätely ja valtion talousarviosta päättäminen. Tehtävä edellyttää hyvän poliittisen kosketuksen lisäksi myös mahdollisuuksia ulkoisen ympäristön seurantaan. Tosin kansanedustajat eivät jää pulaan ilman tukitoimintoja, kuten Eduskunnan tutkintapalvelu tai Library of Parliament. Eduskunnassa ei ole pulaa Internet-pohjaisista tietosanakirjoista ja tietokannoista. Eduskunnan kirjaston kautta eduskunnan intranetin kautta kansanedustajat saavat käyttöönsä erilaisia ​​digitaalisia työkaluja. Wikipedian näkökulmasta on tärkeä kysymys, miten Wikipedia pärjää kilpailussa. Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata seuraaviin kysymyksiin:

• Missä määrin kansanedustajat käyttävät Wikipedian ruotsinkielistä versiota?
• Missä määrin kansanedustajat käyttävät muita verkkotietosanakirjoja? Olemme valinneet NE.SE ja Britannica Onlinen kahdeksi esimerkiksi.
• Missä määrin Wikipedian sisältö on kansanedustajien mielestä luotettavaa?
• Missä määrin kansanedustajat ovat sitä mieltä, että muut jäsenet omassa puolueessaan ja sen ulkopuolella tukevat enemmän tai vähemmän Wikipedian sisältöä kuin he itse?
• Missä määrin kansanedustajat suosittelevat tai neuvovat olemaan muita käyttämättä Wikipediaa?
• Mitä kansanedustajat ajattelevat mahdollisuudesta kirjoittaa ja muokata tekstejä Wikipediassa?
• Missä määrin kansanedustajat ovat yrittäneet muokata tekstejä Wikipediassa?

On Wikimedia Sweden, we believe we know that the research is the first we should do. We first focus on members' information seeking's behavior with a focal point on Wikipedia.  Thematically related the investigation to an earlier 2009 study Wikipedia – loved or hated?. It was conducted on behalf of Region Library Stockholm. At that time high school teachers answered a similar questionair.  On all the points it has experienced relevant, compared outcome of the parliamentary investigation with the 2009 high school teachers' study.

Tulos ja epäonnistuminen

Jäsenet saattoivat vastata kyselyyn 7.4.-16.5. välisenä aikana Taulukko 1 näyttää korkeimman ja matalan pisteen lähetettyjen vastausten lukumäärässä. Yhteensä 96 kansanedustajaa vastasi. 96 jäsentä vastaa noin 27,5 prosenttia 349 valitusta edustajasta. Tulos oli odotuksia heikompi, nimittäin vähintään kolmasosa sen jäsenistä, 116 vastaa. Tappio on 72,5 prosenttia. Näemme useita syitä. Huomioon otettavat tekijät ovat jäsenten rajallinen aika ja heidän omat prioriteettinsa. Et voi sulkea pois sellaisia ​​näkökohtia kuin välinpitämättömyys tai kyselyn väsymys: Wikimedia Sweden ei ole läheskään ainutlaatuinen ehdotettaessa toimintoja, joihin valitut edustajat voivat osallistua. Toinen epäonnistumisen syy voi olla se, että useita jäseniä on vaihdettu toimikauden aikana. Jotkut varajäsenistä ilmoittivat, etteivät he pystyneet vastaamaan kysymyksiin oikein. Muutama jäsen on kieltäytynyt osallistumasta sillä perusteella, että he ovat kriittisiä joko Wikipedialle projektina tai kyseenalaistamaan…

Wikimedia Sweden pitää saavutuksena, että lähes 100 Ruotsin kansanedustajaa on saanut vastaamaan kyselyyn. Voimme väittää, että ne, jotka vastasivat ensimmäisenä, ovat varmasti niitä, jotka ovat eniten kiinnostuneita Wikipediasta tai arvostavat eniten Wikipediaa. On mahdollista, että positiivisemmat ovat yliedustettuina vastaajien keskuudessa, kun taas skeptiset ja välinpitämättömät jäsenet välttelevät vastaamista. Pidämme tämän vastalauseen mielessä. Samalla toteamme, että vastausten määrä muodostaa perustan hedelmällisille keskusteluille siitä, miten Wikipediaa käytetään ja ymmärretään parlamentissa. Wikimedia Sweden kiittää sydämellisesti kaikkia jäseniä, joihin olemme olleet yhteydessä, osallistumisestasi ja oivaltavista kommenteistasi.

Vastaajat

Ikä

Taulukko 2 esittää vastaajat jaettuna syntymävuosikymmenien mukaan. Yli kaksi kolmasosaa, 68 prosenttia, vastaajista oli joko 1950- tai 1960-luvulla syntyneitä. Tulos heijastaa kammion ikärakennetta. Kansanedustajien keski-ikä on 48-49 vuotta. 

Naiset ja miehet

Taulukossa 3 on mies- ja naispuolisten vastaajien prosenttiosuus. Vastauksista 64 prosenttia on miehiä. Miehet ovat tutkimuksessa hieman yliedustettuina verrattuna heidän osuuteensa, 56 prosenttia, kamarissa. Myös kansanedustajat ovat aliedustettuina tutkimuksessa: 36 prosenttia vastauksista tuli naispuolisista kansanedustajilta ja 44 prosenttia parlamentissa on naisia. Viidessä tapauksessa vastaajat eivät vastanneet sukupuoleen liittyvään kysymykseen.

Puolueen kuuluminen

Taulukko 4 osoittaa vastaajien puolueellisuuden. Eduskunnan voimatasapainoon verrattuna kristillisdemokraatit, vihreät ja vasemmistopuolue ovat tutkimuksessa yliedustettuina, kun taas sosiaalidemokraatit ja ruotsademokraatit ovat aliedustettuina. Muiden puolueiden osallistuminen heijastelee suunnilleen niiden kokoa kamarissa.

Alueellinen kuuluvuus

Taulukko 5 havainnollistaa edustusta vaalipiirin kuulumisesta. Kaikki piirit ovat edustettuina tutkimuksessa paitsi Gotlanti ja Blekinge. Eräitä edustavuuteen liittyviä ennakkoluuloja on syytä kommentoida. Suurkaupunkien vastaukset hallitsevat kyselyä. Tukholman yhteisön ja Tukholman läänin edustajien vastaukset muodostavat 26 prosenttia kyselystä. Nämä kaksi vaalipiiriä ovat yliedustettuina verrattuna valtasuhteeseen parlamentissa, jossa ne muodostavat 19 prosenttia paikoista. Jopa Östergötland ja Jönköping ovat yliedustettuina tutkimuksessa.

Kysymyksiä Wikipedian ja muiden tietosanakirjojen käytöstä

Käyttö

Taulukko 6 näyttää vastaukset kysymykseen Milloin viimeksi käytit Wikipedian ruotsinkielistä versiota? Kaikki 96 vastaajaa vastasivat kysymykseen. Heistä 60 prosenttia ilmoitti käyttäneensä ruotsinkielistä Wikipediaa viimeisen viikon aikana. 82 prosenttia vastaajista käytti sitä joskus viimeisen kuukauden aikana, kun taas 4 prosenttia sanoi, ettei ollut koskaan käyttänyt sitä. Taulukoista 7 ja 8 käy ilmi, että saman ajanjakson vastaajat olivat käyttäneet muita pyydettyjä Internet-pohjaisia ​​tietosanakirjoja vähemmän. 26 prosenttia ilmoitti käyttäneensä Wikipedian ruotsalaista pääkilpailijaa NE.SE joskus viime kuussa, kun taas kolmasosa vastaajista vastasi, että he eivät olleet koskaan käyttäneet NE.SE. Yleinen selitys NE.SE:n vähäisempään käytölle Wikipediaan verrattuna on, että NE.SE on tilauspalvelu, kun taas Wikipedia on vapaasti saatavilla. Ruotsin eduskunnassa NE ja Wikipedia ovat kuitenkin yhtä helposti saatavilla intranetin kautta. Opettajakysely vuodelta 2009 heijasti samaa suuntausta. Sitten 66 prosenttia opettajista oli käyttänyt Wikipedian ruotsinkielistä versiota jossain vaiheessa viimeisten 30 päivän aikana, kun taas 37 prosenttia ilmoitti käyttäneensä samana ajanjaksona National Encyclopedia Internet Edition -julkaisua.  Britannica Onlinen käyttö oli alhaista riippumatta verrattuna NE:hen tai Wikipediaan. 11 prosenttia vastaajista sanoi käyttäneensä tätä työkalua joskus viimeisten 12 kuukauden aikana. 88 prosenttia sanoi, että he eivät olleet koskaan käyttäneet tätä englanninkielistä vaihtoehtoa.

Luotettavuus

Yleinen kysymys on, onko ruotsinkielinen Wikipedia luotettava. Mitä kansanedustajat ajattelevat sisällön luotettavuudesta, näkyy Taulukko 9. 80 prosenttia ajatteli, että ainakin ruotsinkielisen Wikipedian sisältö on melko luotettava. 20 prosenttia valitsi jonkin alemmista vaihtoehdoista luotettavuuden suhteen. Tätä voidaan verrata vuoden 2009 opettajakyselyn mittaukseen, jossa 67 prosenttia vastaajista piti ruotsinkielisen Wikipedian sisältöä ainakin melko luotettavana, kun taas 22,9 prosenttia valitsi jonkin Wikipedian skeptisemmistä vaihtoehdoista.  Niiden kansanedustajien osuus, jotka valitsivat joko vaihtoehdoista "erittäin luotettava" tai "ei ollenkaan luotettava", nousi 6 prosenttiin.

Saadaksemme tietää, kuinka kansanedustajat ymmärtävät kollegoitaan oman puolueensa sisällä tai ulkopuolella, ovatko ne, joita olen enemmän tai vähemmän kriittisiä Wikipedialle kuin kansanedustajat itse, kysyimme: Löytävätkö muut puolueesi kansanedustajat mielestäsi sisällön ruotsinkielisessä Wikipediassa luotettava? ja kuinka luotettavaksi pidät muiden puolueiden kansanedustajien mielestä sisällön olevan ruotsinkielisessä Wikipediassa? (vrt. Taulukko 10 ja 11). Suuri epäonnistuminen viittaa siihen, että nämä kysymykset olivat hieman epäsuosittuja, ja vastaukset eivät antaneet tukea väitteelle, että muut jäsenet olisivat enemmän tai vähemmän kriittisiä kuin pyydetty kansanedustaja. Tässä tulos eroaa merkittävästi opettajakyselystä, jossa suurin osa toisen asteen opettajista vuonna 2009 uskoi, että heidän kollegansa suhtautuivat kriittisemmin Wikipediaa kohtaan kuin he itse. 

Suosittele muita tai älä rohkaise Wikipediaa

'Taulukoissa 12 ja 13 on yhteenveto vastaukset kysymyksiin, suosittelevatko kansanedustajat vai suosittelevatko ne käyttämään ruotsinkielistä Wikipediaa. Niiden kansanedustajien osuus, jotka neuvoivat kollegoitaan olemaan käyttämättä Wikipediaa, on lähes mitätön: 3 prosenttia. Kysymykseen näyttää olevan helppo vastata, koska epäonnistumista ei ollut ollenkaan. Kolmasosa ilmoitti suositelleensa Wikipediaa toiselle kansanedustajalle ainakin kerran viimeisen vuoden aikana. Vastaukset näihin kahteen kysymykseen osoittavat, että kansanedustajat keskustelevat tiedonhauista ja että vain harvat ajattelevat, että Wikipedia on jotain, josta muita kannattaa varoittaa.

Kirjoittaminen ja editointi

Kuten Taulukko 14 osoittaa, 83 prosenttia vastaajista suhtautui vähintään melko myönteisesti mahdollisuuteen kirjoittaa ja muokata Wikipediaa. Se oli parempi arvosana verrattuna opettajakyselyn tulokseen, jossa se oli tasapeli. Nyt pieni enemmistö joko kieltäytyi vastaamasta tai oli vähemmän positiivinen tai ei ollenkaan positiivinen. Ehkä kansanedustajilla on sellainen käsitys joukkoistaminen works. toimii. Suurin osa vastaajista ei ollut vielä työskennellyt sen parissa. Kuten Taulukko 15 osoittaa, kaksi kolmasosaa ei ole yrittänyt muokata tai kirjoittaa ruotsinkieliseen Wikipediaan.

Avainluvut

• Noin neljännes jäsenistä vastasi Wikimedia Sweden -kyselyyn.
• 82 prosenttia jäsenistä oli käyttänyt ruotsinkielistä Wikipediaa joskus viimeisen 30 päivän aikana.
• 26 prosenttia jäsenistä oli käyttänyt NE.SE jonkin aikaa viimeisen 30 päivän aikana.
• 4 prosenttia jäsenistä ei ollut koskaan käyttänyt ruotsinkielistä Wikipediaa.
• 33 prosenttia jäsenistä ei ollut koskaan käyttänyt NE.SE
• 88 prosenttia jäsenistä ei ollut koskaan käyttänyt Britannica Onlinea.
• 80 prosenttia jäsenistä piti ainakin ruotsinkielisen Wikipedian sisältöä melko luotettavana.
• 33 prosenttia jäsenistä oli koskaan suositellut toiselle jäsenelle Wikipedian käyttöä. Tämä viittaa siihen, että parlamentissa käydään keskustelua siitä, mitä tietolähteitä voit käyttää.
• 83 prosenttia jäsenistä suhtautui ainakin melko myönteisesti mahdollisuuteen kirjoittaa ja muokata Wikipediaan.
• 33 prosenttia jäsenistä oli koskaan yrittänyt kirjoittaa ja muokata Wikipedian ruotsinkielistä versiota.

Liitteet

• Kyselylomake. In Swedish.

Wikipedia salin keskusteluissa

Käyttäjätutkimuksen liitteenä on tässä lyhyt raportti siitä, missä määrin Wikipedia on tähän mennessä mainittu parlamentaarisissa keskusteluissa. Eduskunnan pöytäkirjojen etsintä  osoittaa, että Wikipedia mainittiin jaoston keskusteluissa 14 kertaa 1. tammikuuta 2001 ja 30. kesäkuuta 2013 välisenä aikana. Se ei ole hämmästyttävän korkea luku verrattuna muihin asioihin ja muihin mediasoittimiin, esimerkiksi:

• Aftonbladet, sanomalehti: 280 mainintaa
• Osama bin Laden: 55 mainintaa
• Financial Times: 55 mainintaa
• Janne Josefsson, korkean profiilin toimittaja: 7 mainintaa
• Nalle Puh: 12 mainintaa
• Kansallinen tietosanakirja: 19 mainintaa
• Nobelin rauhanpalkinto: 27 mainintaa
• Svenska Dagbladet, sanomalehti: 447 mainintaa
• TV4, tv-kanava: 33 maininta
• Veckans affärer, talouslehti: 27 mainintaa
• Wikileaks: 12 mainintaa
• Zlatan Ibrahimovic, jalkapalloilija: 6 maininta

Miten kansanedustajat käyttävät Wikipediaa parlamentaarisissa keskusteluissa? Näyttää siltä, ​​että se mainitaan pääasiassa kahdesta syystä: antaakseen puhujalle tukea heidän omille määritelmilleen, toiseksi esimerkkeinä modernisuudesta, joka viestii uuden aikakauden saapumisesta tai molemmista.

Wikipedia was mentioned in the Chamber for the first time during the parliamentary year 2005/2006 by the People's Party member Anne-Marie Ekström . There was a debate about asylum seekers with apathetic children where Ekström reproduced some of the Wikipedia article infants.  The same thing happened on June 14, 2007, the Green Party MP Gunvor G. Eriksson  quoted from am article on wellfare support, in a speech about livelihood support. 

Almost a year later, in a debate about cultural heritage issues, the Liberal party MP Cecilia Wikström in Uppsala brought  attention to Wikipedia and Google as two signs of the times. 

"Sometimes I have to say that we live in the Google era. We get used to things moving fast, and information is available by pressing a button on Google or Wikipedia. This offers great opportunities, but it is also a depletion. Public service must maintain the good ideals about offers of programs with quality and excellence for the citizens, at the same time people adapting themselves to the new situation of diversify and tough competitions." 

Keskustan edustaja Per Lodenius selitti vuonna 2011 keskustelussa kansalaisyhteiskunnasta  that he had used the free encyclopedia:

"Pidin useimmista ihmisistä nykyään ja käännyin Wikipediaan: "Ruotsin kielessä ilmaisu sisältää usein organisaatiot, kuten yhdistykset, koulutusyhdistykset, korkeakoulut ja kaikki muut tahot, jotka eivät kuulu viranomaisiin. "Silloin on aivan selvää, mitä kansalaisyhteiskunta on." 

Ainoa asia, jota voidaan verrata joihinkin enemmän tai vähemmän vakavasti tarkoitettuihin varoitussanoihin Wikipediaa vastaan, tuli vuonna 2010 maltillisen puolueen kansanedustaja Walburga Habsburg Douglasilta.  in a debate on globalization.

Habsburg Douglas vertasi puheessaan sisältöä tietosanakirjoihin.

"The National Encyclopediassa sanotaan: Globalisaatio tarkoittaa, että maailman maat, yritykset ja ihmiset ovat yhä enemmän riippuvaisia ​​toisistaan. Ja Wikipedia, kirjoita tarkemmin: Globalisaatio voidaan nähdä kollektiivisena terminä, joka viittaa politiikan, talouden ja kulttuurin kansainväliseen kehitykseen, jota seuraa laajennettu ja vähemmän paikallisesti juurtunut maailmankuva. Se tarkoittaa poliittisesti vallan siirtymistä kansalliselta tasolta huipulle ja hallitustenvälisille elimille, mutta yleensä globalisaatiota, joka tähtää lähinnä siihen, miten kansantaloudet jatkuvasti kierretään yhteen." 

Kamarin keskustelujen ulkopuolella Wikipedia mainitaan muissa parlamentaarisissa asiakirjoissa. Wikipedia on useissa tapauksissa asetettu väitteiden perustaksi raporteissa ja esityksissä, esimerkiksi raportissa "Valtion sitoutumisen seuranta kestäviin kaupunkeihin" ja Vihreiden puolueen lakiehdotuksessa. otsikko "Vihreämpi kaupunki on mukavampi kaupunki." Viimeisessä esimerkissä, liikenne- ja kuljetustarpeita koskevassa raportissa, jäsenet viittasivat artikkeliin Wikipedian ranskankielisessä versiossa todisteena joistakin väitteistä.